WIND OF CHANGE / ILMASTONMUUTOKSEN MONET TUULET

Hyytävät ennusteet

Ilmaston muutosta käsittelevän paneelin IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportit ovat hyytävää luettavaa.  Ne varoittavat erilaisista seuraamuksista, esimerkiksi jäätiköiden ja napajäiden sulamisesta, mikä puolestaan johtaa merenpintojen nousuun. 70 % maapallon väestöstä asuu rannikkoalueilla ja ovat näin vaarassa menettää kotinsa.  Ennusteet povaavat myös kuivuutta, tulvia ja myrskyjä, sekä merkittäviä muutoksia elintärkeissä ekojärjestelmissä, kuten koralliriutoissa ja metsissä. 

Tämä kaikki johtuu tutkimusten mukaan maapallon lämpenemisestä, jonka puolestaan uskotaan johtuvan ihmisten toiminnoista maapallolla. Tutkittaessa maapallon keskilämpötilaa viimeisen tuhannen vuoden ajalta, todetaan maapallon jäähtyneen aina 1900-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen se on nopeasti alkanut uudelleen lämpenemään.  Vaikka lämpötila on vaihdellut ennenkin, nyt tapahtunut muutos on niin suuri, että se on säikyttänyt tutkijat ja tiedemiehet ympäri maapalloa.

Kestämätön kehitys

Näiden tutkimusten mukaan elämme siis kestämättömässä kehityksessä, joka on sidottu tiukasti nykyaikaiseen elämäntapaamme.  Fossiiliset polttoaineet tuottavat vaarallisia kasvihuonekaasuja, silti niiden osuus maailman energiantuotannosta on 80 %. Valtameret on kalastettu miltei tyhjiin.  Väestön määrä kasvaa eniten maissa, joissa jo ennestään on eniten nälkäisiä.  Sähköä vailla elää kaksi miljardia ihmistä.  Toiset kaksi miljardia käyttävät polttoaineita, jotka edistävät kasvihuoneilmiötä ja maapallon lämpenemistä.  Energian tuotanto on kuitenkin kestävään kehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin pyrittäessä avainsektori, se on sekä kehityksen, että maailman lämpenemisen ydin. 

Energian tuotantomuotojen on muututtava

Ihmisten auttamiseksi energiantuotantoa olisikin lisättävä, mutta kuinka se on tehtävissä niin, ettei samalla ympäristö saastu ja ilmasto entisestään lämpene.  Vastaus on energian säästämisessä, kierrätyksessä, uusiutuvissa energiamuodoissa, kuten tuulivoimassa, geoenergiassa, biopolttoaineissa, vesivoimassa, aalto- ja aurinkoenergiassa, uusissa teknologioissa, kuten vetyteknologiassa, fuusioenergiassa jne..  Mutta myös ydinenergiassa, joka on kokenut 2000-luvulla renessanssin.

Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa IEA:n (International Energy Association) mukaan maailman energiankulutuksen arvioidaan kasvavan 50 % vuoteen 2035 mennessä ja kasvihuonekaasupäästöt ovat 40 % suuremmat kuin vuonna 2007.  Uhka yhä pahenevasta ilmaston muutoksesta on maailman vakavin ympäristöongelma.  Suurimmaksi kysymykseksi nousee, mistä löydetään sellainen yhteisymmärrys, että fossiilisista polttoaineista luovutaan pikkuhiljaa ja siirrytään käyttämään saasteettomia ja uusiutuvia energiantuotantomuotoja.

Energian kulutuksen on myös vähennyttävä

Myös energian kulutuksessa on muutoksen tapahduttava.  Energiansäästöllä tarkoitetaan sekä energian kulutuksen vähentämistä, että energiankäytön tehostamista. Säästön lisääminen ei siis tarkoita kahvinkeittimestä luopumista, vaan ennen kaikkea vähemmän energiaa kuluttavien järjestelmien ja laitteiden kehittämistä. Tutkimusten ja kokemusten mukaan investoinnit sähkön säästöön tuottavat selvästi Suomen halvinta sähköä: energiansäästöprojektit ovat kahdesta kymmeneen kertaan kannattavampia kuin energiantuotannon lisärakentaminen.

Nykyinen halpa energia on luonut tilanteen, että säästämisestä ei kannata huolta kantaa.  Vaikka sähkö maksaisi kaksi kertaa enemmän nykyiseen verrattuna, tarkoittaisi se vain muutaman sadan euron lisälaskua suomalaiselle kotitaloudelle vuodessa.  Nuo ylimääräiset sataset kyllä helposti löytyisi, mutta samalla se tekisi myös tuulisähkön ja monen muun päästöttömän energiantuotantomuodon kannattavaksi.  Sähkön ja muun energianhintaa on kyllä nostettu veroilla niin, että kuluttajalle hinta on jo kohtuullisen korkea, mutta tuottaja ei uusiutuvalle energialle saa tarpeeksi korkeaa hintaa, jotta se olisi ilman Valtion tukitoimia kannattavaa. Verothan ovat vain läpilaskutusta, jotka energialaskutuksen yhteydessä peritään ja tilitetään sitten valtiolle.

Muutos on jo tapahtunut, mutta onko se tarpeeksi tehokas?

EU on tehnyt haastavan energia- ja ilmastostrategian, johon sen kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet.  Strategia on sitova aina vuoteen 2020 saakka ja viitteenomainen vuoteen 2050 saakka.  Strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä.

Suomen energiastrategia määrittelee vuotuisen kokonaisenergiankäytön, joka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, joka on huomattavasti pienempi kuin nykyinen käyttö.  Lisäksi siinä määritellään uusiutuvan energian osuus, jonka on oltava 38 % loppukulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 20 %.

Se, että velvoitteet ovat haastavia, erityisesti uusiutuvien energioiden kohdalla, energiastrategialla on myös paljon hyötyjä ilmastomuutoksen torjumisen lisäksi.  Se antaa monenlaisia uusia liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia uusiutuvien energioiden hyödyntämisessä, erityisesti Keski-Pohjanmaalle, joka on varsinainen bioenergian maakunta laajoine metsineen, soineen peltoineen ja jokineen.

 

Suuria säästömahdollisuuksia

Energian säästäminen on myös merkittävä osa energiastrategiaa.  Päästökauppasektorin ulkopuoliselle energiankulutukselle EU on säätänyt oman ES -Direktiivin (Energy Services Directive), joka Suomessa on päätetty toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta. ES -Direktiivin voimassaoloaika on 2008 - 2016, jona aikana kaikesta mitatusta kulutuksesta pitää vähentää 1 % vuodessa, yhteensä yhdeksän prosenttia, joka tarkoittaa 17,9 TWh yhdeksän vuoden aikana.

Suuria energiansäästömahdollisuuksia löytyy lähes kaikkialta, uuden teknologian ja ajattelutavan kehittymisen myötä.  Jyväskylän seudulla toimiva Teknologiakeskus Jyväskylä Innovation Oy oli tutkinut teollisuuden jätevesissä hukkaan menneen energiamäärän. Se oli valtava 0,280 TWh yksistään energiaa, jolla voitaisiin tuottaa sähköä Organic Rankine Cycle (ORC) -prosessia hyödyntävällä voimalaitos konseptilla vuodessa. ORC on lämpövoimaprosessi, jossa työaineena käytetään orgaanista yhdistettä. Koska sopivasti valittu orgaaninen työaine höyrystyy vettä matalammissa lämpötiloissa, myös matalan lämpötilan lämpövirtoja voidaan käyttää sähkön tuottamiseksi erityisesti talvella lämpötilaerojen ollessa suuria.

Myös Kokkolassa

Kokkolassakin on suurteollisuusalue KIP, jolle tehtiin ns. sivuvesitutkimus äskettäin. Tulokseksi saatiin mm. se, että 25 - 30 milj. m³ vuotuisesta, mereen menevässä sivuvesivirrassa on valtavasti energiaa. Kaikki vedet yhteen liitettynä voidaan arvioida, että niiden keskilämpötila on 20 – 30 C^o ja osa näistä vesivirroista voisi olla hyvinkin sopivaa ORC -tekniikalle. 

Vuosittainen veden mukana hukkaan menevä energiamäärä on joka tapauksessa suuri, satoja gigawattitunteja vuodessa. Nykyinen koko Kokkolan kaukolämpökuorma on noin 300 GWh vuodessa. Tästä nyt hukkaan menevästä, hyödyntämättömästä energiasta nykytekniikalla voitaisiin tehdä, esim. lämpöpumpuilla edullista kaukolämpöä, jopa kolmin - tai nelinkertaiset määrät ja investoinnit perinteisiin voimalaitoksiin verrattuna olisivat marginaalisia.  

Kymmenen vuotta sitten ”pakon edessä” talteen otettiin osa rikkihappotehtaan prosessissa syntyvästä lämmöstä ja hyödynnettiin kaukolämmöntuotannossa. Lämpöä oli aiemmin, kolmenkymmenen vuoden aikana mennyt mereen varovasti arvioiden koko kaukolämmön tarvetta vastaava määrä.  Kuka haluaa, voi laskea, paljonko se rahassa tekee.

Muutoksen tuulia siis tarvitaan.

Ennenkin on muutoksia tapahtunut asioissa, joissa kaiken luultiin olevan ikuista ja muuttumatonta.  Yksi tällainen esimerkki on entisen Neuvostoliiton romahtamisessa, mutta kun muutoksen tuulet tulivat tarpeeksi voimakkaiksi, mikään mahti maailmassa ei saanut muutosta pysähtymään.  Tämän muutoksen yhtenä symbolina oli Scorpions yhtyeen maailman kuuluksi tullut kappale The Wind of Change, muutoksen tuulet, johon yhtye sai inspiraation vieraillessaan 1989 Moskovassa.  Laulun kuuntelijat olivat aluksi hämillään sanojen tarkoituksesta, jotka menivät:

I follow the Moskva

Down to Gorky Park

Listening to the wind

of change

Monet sekoittivat sanat Moskva ja Moscow.  Moskva on Moskovan läpi virtaava joki ja Gorky Park on kuuluisa huvipuisto Moskovassa. Seurataan mekin Perhojokea Trullevin nokalle ja pannaan toivomme muutoksen tuuliin.

Tapio Härkönen